Kuluttajan vastuu matkailu- ja ravitsemisalalla?

Kuka oikein on vastuussa matkailualan kestävämmästä tulevaisuudeta? Ja missä määrin kuluttaja voi ylipäätään vaikuttaa matkailualan kestävämpään tulevaisuuteen?

Vaikka isommassa vastuussa ovat matkapalveluiden tuottajat, niin kuluttajillakin on kortensa kannettavana vastuullisuuden kekoon. Laajemmassa mittakaavassa kuluttajan voi kuitenkin olla hankala tunnistaa kestävästi tuotettua matkailu- ja ravitsemisalan tuotetta tai palvelua. Asiasta ei kuitenkaan kannata ahdistua vaan ottaa oman kokoisia askelia kohti kestävämpiä valintoja.

Pieni askel voi olla esimerkiksi kartonki- tai hanapakkauksen valitseminen kaupassa lasipullon sijaan, sillä lasipulloilla on isoimmat ilmastovaikutukset verrattuna muihin pakkauksiin.

Toinen konkreettinen askel on koittaa matkakohteessa vähentää energiankäytön ja jätteen määrää. Hotellien pyyhkeitä ei tarvitse pesetyttää joka päivä ja ilmastoinnin voi sammuttaa poissaoloajaksi. Kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä kannattaa vähentää ja kierrättää aina kuin vain mahdollista. Ostopäätöksiä on myös syytä harkita tarkaan ja muistaa, että valokuvat ovat todennäkäisesti ne kaikista arvokkaimmat matkamuistot.

Kuluttajat voivat edistää kestävää matkailua valitsemalla vastuullisia matkailupalvelujen tuottajia ja kohteita, jotka edistävät muun muassa ympäristöarvoja. Ekologisen vastuun lisäksi yhtä tärkeää ellei jopa tärkeämpää on huomioida myös sosiaalinen vastuu. Tämä on valitettavasti kuitenkin monisyinen asia monissakin matkailukohteissa, eikä ole vain yhtä oikeaa ratkaisua, miten kuluttaja voisi toimia parhaiten. Monessa kohteessa ihmisten elinkeino on riippuvainen turismista, eikä matkailun lopettaminen ole paras ratkaisu, vaikka maassa asiat eivät yleisesti ottaen ole välttämättä edes vähimmäistasolla. Ja matkailuhan rahoittaa valitettavasti myös tätä puolta, mutta tukemalla paikallisia pienyrittäjiä, voi tätä kuormaa vähentää ja samalla mahdollistaa monille elinkeinon. Ruohonjuuritasolla kuluttaja voi kuitenkin aina huomioida sosiaalisen vastuun kunnioittamalla paikallista kulttuuria, paikallisia tapoja ja sanomattakin selvästi muita kanssaihmisiä.

Matkaillessa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin on kunnioitettava paikallista kulttuuria ja luontoa. Väittäisin myös, että on osittain kuluttajian vastuulla tukea paikallisia yrityksiä. Mikäli kuluttajat valitsevat isot monikansalliset ketjuyritykset kerta toisensa jälkeen, ei pienemmille yrityksille yksinkertaisesti riitä kysyntää. Loppujen lopuksi kuluttajat äänestävät jaloillaan ja yritykset tekevät kaikkensa, jotta kuluttaja valitsisi juuri heidät.